Mitä mukaan lapsikuvaukseen?

Usea kuvausaikaa varaileva varmasti miettii, millainen prosessi esimerkiksi yksivuotiskuvaus on. Tyylejä on luonnollisesti yhtä monta kuin on valokuvaajiakin! Tämä artikkeli tulee palvelemaan eräänlaisena ”Usein kysytyt kysymykset”-artikkelina meidän kuvausprosessistamme. :)

 

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

 

Missä studionne sijaitsee?

Hirvaskankaan Spektrissä, Puukyläntie 2, 44250 Äänekoivisto. Noin keskivaiheilla rakennusta, lasten leikkipaikan vieressä.

Mitkä ovat aukioloaikanne?

Työmme liikkuvan luonteen takia emme pysty varmuudella sanomaan kiinteitä aukioloaikoja. Aikoja on kuitenkin varattavissa aamusta iltaan, sekä viikonloppuisin!

Jos haluat poiketa paikanpäällä, kannattaa soitella etukäteen että olen varmasti paikalla.

Millaiset vaatteet toimivat kuvissa?

Nyrkkisääntönä voi pitää jotakuinkin neutraaleja värejä ja suurten, graafisten kuvien välttämistä. Jos kuvaukseen tulee myös sisaruksia tai ajatuksissa on perhekuva, kannattaa valita värien suhteen jonkinlainen teema. Vaalealla taustalla toimii hyvin vaaleammat sävyt, tummemmilla harmaan ja ruskean sävyt.

Voiko vaatteita vaihtaa kesken kuvausten?

Kyllä voi! Vaatteiden vaihdolla saa mukavaa vaihtelua kuviin.

Tarvitseeko minulla olla valmis kuvaidea vai päätättekö te?

Ei tarvitse. Emme myöskään pakota ideoitamme väkisin. :) Jos sinulla on mielessä juuri se kuva millaisen olet aina halunnut, toteutamme sen mahdollisuuksien mukaan! Jos taas mielessä ei ole mitään erityistä ideaa, voit jättää suunnittelun myös meille. Me ehdotamme.

Pitääkö studiokuviin tuoda oma rekvisiitta vai onko teillä?

Meiltä löytyy useita eri kuvausrekvisiittoja, muunmuassa isoja tuoleja, keinuhevosia, lautalaatikoita, saippuakuplia, kukkia jne.

Omaa rekvisiittaa saa myös tuoda mukana, kuten myös lapsen lempileluja, unikavereita yms.

Tarvitseeko minun tietää miljöökuvaukseen valmiiksi kuvauspaikka?

Kuten edellä, ei tarvitse mutta jos sellainen mielessä on niin käymme mielellämme tarkastamassa sen soveltuvuuden. Hyvin harvoin käy niin ettei paikka sovellu kuvaukseen.

Meillä on myös ”vakiopaikkoja” jotka tiedämme toimiviksi. Mahdollisuuksista löytyy metsää, peltoa, vanhoja rakennuksia, vesistöjä, maitolaitureita sekä muuta ”maalaisromanttista” ja luonnonläheistä.

Milloin maksu tapahtuu?

Kuvauksen voi maksaa joko studiollamme pankkikortilla tai koevedosten yhteydessä laskulla. Käteistä emme valitettavasti pysty ottamaan vastaan.

Kuinka kauan kuvaukset kestävät?

Riippuen paketin laajuudesta, joko noin puoli tuntia tai tunnin. Aika on kuitenkin joustava sen suhteen, mikäli kuvattava esimerkiksi ujostaa paljon. Kuvauksissa ei ole koskaan kiire!

 Voiko samalla ottaa sisarus- ja perhekuvan?

Kyllä voi! Veloitamme aikaperusteisesti, joten kuvissa esiintyvien henkilöiden lukumäärä ei vaikuta paketin hintaan. :)

Millä aikataululla saamme koevedokset nähtäville?

Pyrimme pitämään kiinni maksimissaan viikon käsittelyajasta. Usein koevedoslinkki on sähköpostissa muutaman päivän kuluttua!

Saammeko itse vaikuttaa kuvavalintoihin?

Ehdottomasti! Voitte vapaasti valita koevedoksista juuri ne kuvat jotka toivotte tehtäväksi valmiiksi asti. :)

Saako kuvia julkaista ja saako digitaalisista kuvista teettää kuvia?

Kyllä saa, kuvia saa käyttää henkilökohtaisessa käytössä parhaaksi katsomallaan tavalla! Ainoastaan kuvien jälleenmyynti on rajoitettu. :)

Julkaisetteko kaikkien kuvat Facebook- ja Instagram-sivuillanne automaattisesti?

Emme missään nimessä! Kunnioitamme jokaisen yksityisyyttä. Emme koskaan julkaise kuvia ilman erityistä lupaa. Kysymme aina kuvausten jälkeen erikseen, annatteko suostumuksen kuvien julkaisuun. :)

En löytänyt minua askarruttavaa asiaa. Mitä nyt?

Kysy rohkeasti! Päivittelemme tätä sivua aina kun jokin asia nousee pinnalle, joten jos jotain kysyttävää jäi, on aina parempi kysyä! :) Voit kysyä myös anonyymisti blogin kommenteissa. :)

 

banneriartikkeli

Millainen prosessi lapsikuvaus yleensä on?

 

Varatessasi kuvausajan kannattaa mahdolliset erityistoiveet kirjoittaa jo ajanvarauksen yhteydessä että ehdimme niihin reagoimaan jos meiltä ei jotain toivottua vielä löydy.

Miljöökuvauksissa olemme luonnollisesti aina säiden armoilla, joten muistathan laittaa viestiin myös puhelinnumerosi. Mikäli keli ja ennusteet näyttävät hirveiltä, otamme yhteyttä ja lähtökohtaisesti yritämme siirtää kuvausajan seuraavaan mahdolliseen aikaan. :)

Studiokuvaus on tietenkin mahdollista myös huonojen kelien sattuessa!

Studiolle tai kuvauskohteeseen saapuessanne aloitamme heti kontaktin ottamisen lapseen. Totutamme valmistautumisen aikana kuvattavaa salaman välkkeeseen leikin kautta ja testaamme hieman alkaako kuvattava ujostamaan. Jos alkaa, jatkamme kontaktin ottoa hieman hitaammin ja kauempaa ettei tilanne käy liian pelottavaksi. :)

Useimmiten ujostuksen loppumiseen menee noin 10 minuuttia. Jos ujostaminen kohdistuu meistä jompaankumpaan, vaihdamme paikkoja kameran takana.

Varsinaisen kuvauksen aikana toteutamme kaiken aina leikin kautta. Lapsia ei ole suunniteltu istutettavaksi penkkiin jököttämään vaan leikkimään. Parhaat kuvat tulevat usein kaaottisen näköisistä hetkistä, jolloin lapsen persoona pääsee oikeuksiinsa. Pitää vain olla valmiina taltioimaan se hetki. :) Mitä hauskempi kuvaustilanne kuvattavalle on, sen energisemmät ja aidosti iloisemmat kuvat!

Kuvausten jälkeen aloitamme jälkikäsittelytyöt mahdollisimman pian. Koevedosten osalta yritämme ylläpitää aikatauluna noin viikkoa kuvauspäivästä koevedosten saapumiseen. Poistamme koevedoksista ainoastaan teknisesti puutteelliset kuvat. Jätämme tarkoituksella myös hassuja ilmeitä, koska usein lapset ovat itsensä näköisiä niissä emmekä halua niitä piilottaa! Koevedokset sisältävät todella runsaasti eri asentoja, ilmeitä ja rajauksia. :)

Koevedokset toimitamme sähköpostitse salasanasuojatun linkin kautta. Linkin takaa löydät katalogin kuvista, käsittelytyyleistä ja laskun. Kuvavalinnat voit ilmoittaa meille kätevästi sivuston keräyskoria käyttäen!

Kuvauksia: Hevosia, auringonkukkia ja auringonlaskuja

Malli: Tanja Paajala                                               Kuvat: VMS / Mikko Suutala

 

Tämä kuvaus oli tahaton paluu kuvaustyyliin jota en ole hetkeen käyttänyt. Kahta pikkusalamaa ja kovaa valoa käyttäen.

dsc_8898

 

Kovasta valosta kirjoitinkin jo edelliseen artikkeliin, kuinka huomaan käyttäväni sitä jälleen enemmän. Tästä paluusta kahden pikkusalaman käyttöön tekee itselleni erityisen se, että ylipäätään ne jossain vaiheessa jäivät pois aktiivisesta käytöstä.

dsc_8906

Miksi se on erityistä? Palataan ajassa vuoteen 2007. Olen juuri kotiutunut puolustusvoimien riveistä ja jo inttiaikana uudelleensyttynyt mielenkiinto valokuvaamiseen palaa voimakkaana. Aloitan selvittämään, mitä internetistä googlettamalla voi saada selvää valokuvauksen saloista.

dsc_8952

Erityisesti mielenkiinnon sieppaa amerikkalainen valokuvaaja David Hobby Stobist.com-sivustonsa kanssa. Jään suu auki ihmettelemään miten ihmeessä näillä pienillä salamantyngillä voi saada aikaan niin vaikuttavaa kuvaa kuin hän ottaa. Sivustolta löytyy myös valtava kattaus ohjeita valaisuun, tee-se-itse-välineisiin ja edullisia (ja vähemmän edullisia) laitesuosituksia.

dsc_8969

Väittäisin, että siitä hetkestä alkoi vakavampi suhtautumiseni valokuvaukseen. Tästä teen ammatin. Kävi miten kävi.

Mutta miksi paluu juurille tapahtui juuri nyt?

Pikkusalamakatraan lisäksi meillä on ollut jo vuosia käytössä Jinbei Discovery 600-mallinen tehokkaampi salama. Salamaan käy samat valomuokkaimet kuin studiosalamoihimme. On ollut huomattavasti helpompaa täräyttää pystyyn yksi valo, jossa on voimaa riittävästi (lähes) tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Kyseinen elämää nähnyt valaisukone päätti edellisten kuvausten aikaan luovuttaa kokonaan, eikä aikaa ollut riittävästi uittaa uutta tilalle.

dsc_8987

On olemassa myös toinen henkilö joka vaikutti samaan aikaan vahvasti näkemykseeni valaisusta. Zack Arias. Erityisesti OneLight-ajatussuunta. Yhdestä ainoasta valosta on oikein käytettynä yllättävän moneksi.

Eikä tämä ajatus väärässä ole vieläkään. Yksi valo riittää lähes aina. Kaikki muu tulee valon käyttäytymisen tuntemisesta, kuinka jakaa yhdestä pisteestä tuleva valo riittämään koko kuva-alueelle siten, että omassa päässä lymyilevä visio toteutuu. Valaisu tehdään aina kohteen ja vision mukaan.

dsc_9000

Tuntuu kuitenkin kierolla tavalla hyvältä että laiterikko palauttaa takaisin siihen, mistä kaikki on lähtenyt liikkeille. Tekniikoita, joita ei toki ole unohtanut, mutta ei ole aikoihin kunnolla käyttänyt.

dsc_9079

Kuten ylläolevassa kuvassa. Aurinko oli todellisuudessa laskenut jo horisontin taakse, taivaanrannan kajastaessa hentoa valoaan. Auringon feikkaaminen salamalla ja vastavalo on aina ollut niitä juttuja joista olen pitänyt. Osa pitää linssiheijastuksia täysinä virheinä – ja niitä ne tavallaan ovatkin. Omassa kuvausfilosofiassani ne kuitenkin lisäävät kuvan ”todellisuuspohjaa”. Linssiheijastukset muistuttavat minua siitä, että kuva on todellinen, fyysisten tekijöiden summa.

dsc_9078

dsc_9085

Toimisiko nämä kuvat sitten ilman feikkiaurinkoa? Tottakai! Kuvasta tulee vain tunnelmaltaan hieman erilainen ja halusin nimenomaan tällaista loppukesän auringon fiilistä näihin kuviin. Vaikka ehkä oltiin liikkeillä hieman myöhään ja aitoa aurinkoa ei enää ollut saatavilla.

dsc_9094
Ei feikkiaurinkoa

dsc_9095

Näiden kahden eri tyylin kuvat varmasti jakavat mielipiteet. Onko toinen ”aidompi” kuin toinen? Jok´ikisestä kuvasta on olemassa kaksi totuutta. Se totuus joka oli kuvan ottajalla ja se joka on kuvan katsojalla. Ja niistä molemmat ovat oikeita.

Loppuun vielä muutama kuva siitä, kun aurinko oli jo kokonaan laskenut. Paluu alkuun. :)

dsc_9158

dsc_9171

dsc_9167

Mutta ei tässä vielä kaikki! Minnan totuus samasta kuvaushetkestä kuvineen ja mietteineen löytyy Minnan omasta blogista! Käykäähän kurkkaamassa. :)

-Mikko

Kuvauksia: Teemana vesi Vol. 2

Kuvat: Mikko Suutala & Minna Ikonen                  Malli: Jenna Simpanen

Pimenevät illat. Vaikka en haluaisi vielä myöntää kesän pian päättyvän, pimenevät illat ajavat minut enemmän kameraan kiinni myös vapaa-ajalla. Valon ja varjon leikki hämärän tullen on ollut aina mielestäni äärimmäisen kiehtovaa.

Kuva: Mikko Suutala - Malli: Jenna Simpanen
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Alkusyksy tarjoaa paljon kuvausmahdollisuuksia keskikesään verrattuna. Auringonvalon luonne muuttuu huomattavasti, kun tuo tuttu valopallomme pääsee loistamaan matalemmalta pidemmän aikaa päivän mittaan. Yön hämärä taas mahdollistaa leikin pidemmille valotusajoille, revontulille sekä tähtien kennolle tarttumisen. Rakastan kesää mutta syksyssä on täysin oma taikansa.

DSC_9005
Kuva: Minna Ikonen – Malli: Jenna Simpanen

 

Huomaan vähitellen siirtyväni pois pehmeän valon käyttämisestä. Jostain syystä juuri nyt käytän todella paljon rajumpaa valoa – joskin tämänkin kuvasarjan omissa kuvissani sitä ei varsinaisesti miellä kovaksi valoksi.

DSC_0844
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Esimerkiksi ylläolevan kuvan olisin aiemmin ottanut perusturvallisella akkusalama+läpiampuva sateenvarjo-yhdistelmällä. Tässä yhdistelmässä ei ole edelleenkään mitään vikaa, mutta siitä puuttuu yllätyksellisyys. Siitä puuttuu luonne. Siitä puuttuu asenne.

DSC_0775
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Ehkä omalta osaltaan kyseessä on myös sen asian ymmärtäminen että näyttävään lopputulokseen pääsee myös ilman koko kaluston roudaamista pientä metsäpolkua pitkin. Vai onko se kuitenkin laiskuutta? 😀

DSC_0921
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Kaikki tämän kuvasarjan kuvat toteutettiin hyvin yksinkertaisella välineistöllä. Yksi pikkusalama valojalalla tai myöhemmissä kuvissa, piilotettuna lyhtyyn. Lisäksi huomaan käyttäväni pikkusalamaa siten erilailla aikaisempaan verrattuna, että laitan nyt toistuvasti salaman zoomin joko pisimmälleen tai ainakin lähelle sitä. Pitäisi alkaa veistelemään uutta DIY-mallin snoottia, edellinen taitaa olla jo hengiltä. :)

DSC_0971
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Vaikka näissä parissa kuvassa jäikin salama välähtämättä, niihin tarttui sen verran kiva tunnelma että annan olla tällaisenaan.  Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen
Vaikka näissä parissa kuvassa jäikin salama välähtämättä, niihin tarttui sen verran kiva tunnelma että annan olla tällaisenaan.
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

DSC_0915
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Minna kirjoitti myös kuvauksista omaan blogiinsa. Blogin löydät TÄSTÄ. :)

 

Tarinoita ja kuvia. Arjesta ja juhlasta.