Avainsana-arkisto: mikko suutala

Kuvauksia: Värit

Kuvat: Mikko Suutala                                                               Malli: Sanna Lehto

Uusi vuosi, uudet kujeet. Vuoden ensimmäinen blogiteksti onkin sopivaa aloittaa uuden mallin ja tekniikan kera. :)

DSC_5168

 

En tiedä miten olen onnistunut värikalvoja välttelemään näin kauan – lukuunottamatta kuvaustaustojen värittämistä. Nyt ne tuntuvat olevan mukana jokaisessa vapaa-ajan kuvauksessa. :) Ehkä se ajatus siitä että ihonsävyjen kuuluisi olla kuten ne oikeastikin ovat. Että kasvot tulee aina kuvassa näkyä.

DSC_5203

Joskus tie eteenpäin vaatii sen että unohtaa kaiken mitä luulee asiasta tietävänsä. Lähteä rakentamaan kaikki uudestaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi unohtaa juurensa. Sen, minkä takia tätä yleensäkään tekee.

DSC_5217

Pää tyhjäksi kaikista oppimastaan. Sen jälkeen laittaa oppimansa palaset takaisin paikoilleen sellaisessa järjestyksessä missä on aiempaa enemmän järkeä. Jättää pois palaset jotka eivät enää sinne sovi. Ja tietenkin, sovitella aivan uusia palasia!

DSC_5200

Tämä syvällinen pohdinta luultavasti johtuu yrittäjän ammattitutkinnosta jota juuri nyt suoritan. On joutunut saanut analysoida koko toimintansa ja suunnitella sen uusiksi. Tällaisella alalla se analysointi hyvin nopeasti johtaa myös itsepohdiskeluun. Mitä voisin muuttaa paremmaksi, mitä jättää pois?

DSC_5109

Mielenkiintoisia pohdintoja siitä jo onkin tullut. Sellaisia jotka luo uskoa tulevaisuuteen. Keinoja joilla voimme vain entisestään parantaa!

DSC_5223

Tästä on hyvä saattaa uusi vuosi käyntiin. Ja upeasti se onkin jo käynnistynyt! Nähdään kuvauksellisissa merkeissä!

Kuvauksia: Hevosia, auringonkukkia ja auringonlaskuja

Malli: Tanja Paajala                                               Kuvat: VMS / Mikko Suutala

 

Tämä kuvaus oli tahaton paluu kuvaustyyliin jota en ole hetkeen käyttänyt. Kahta pikkusalamaa ja kovaa valoa käyttäen.

dsc_8898

 

Kovasta valosta kirjoitinkin jo edelliseen artikkeliin, kuinka huomaan käyttäväni sitä jälleen enemmän. Tästä paluusta kahden pikkusalaman käyttöön tekee itselleni erityisen se, että ylipäätään ne jossain vaiheessa jäivät pois aktiivisesta käytöstä.

dsc_8906

Miksi se on erityistä? Palataan ajassa vuoteen 2007. Olen juuri kotiutunut puolustusvoimien riveistä ja jo inttiaikana uudelleensyttynyt mielenkiinto valokuvaamiseen palaa voimakkaana. Aloitan selvittämään, mitä internetistä googlettamalla voi saada selvää valokuvauksen saloista.

dsc_8952

Erityisesti mielenkiinnon sieppaa amerikkalainen valokuvaaja David Hobby Stobist.com-sivustonsa kanssa. Jään suu auki ihmettelemään miten ihmeessä näillä pienillä salamantyngillä voi saada aikaan niin vaikuttavaa kuvaa kuin hän ottaa. Sivustolta löytyy myös valtava kattaus ohjeita valaisuun, tee-se-itse-välineisiin ja edullisia (ja vähemmän edullisia) laitesuosituksia.

dsc_8969

Väittäisin, että siitä hetkestä alkoi vakavampi suhtautumiseni valokuvaukseen. Tästä teen ammatin. Kävi miten kävi.

Mutta miksi paluu juurille tapahtui juuri nyt?

Pikkusalamakatraan lisäksi meillä on ollut jo vuosia käytössä Jinbei Discovery 600-mallinen tehokkaampi salama. Salamaan käy samat valomuokkaimet kuin studiosalamoihimme. On ollut huomattavasti helpompaa täräyttää pystyyn yksi valo, jossa on voimaa riittävästi (lähes) tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Kyseinen elämää nähnyt valaisukone päätti edellisten kuvausten aikaan luovuttaa kokonaan, eikä aikaa ollut riittävästi uittaa uutta tilalle.

dsc_8987

On olemassa myös toinen henkilö joka vaikutti samaan aikaan vahvasti näkemykseeni valaisusta. Zack Arias. Erityisesti OneLight-ajatussuunta. Yhdestä ainoasta valosta on oikein käytettynä yllättävän moneksi.

Eikä tämä ajatus väärässä ole vieläkään. Yksi valo riittää lähes aina. Kaikki muu tulee valon käyttäytymisen tuntemisesta, kuinka jakaa yhdestä pisteestä tuleva valo riittämään koko kuva-alueelle siten, että omassa päässä lymyilevä visio toteutuu. Valaisu tehdään aina kohteen ja vision mukaan.

dsc_9000

Tuntuu kuitenkin kierolla tavalla hyvältä että laiterikko palauttaa takaisin siihen, mistä kaikki on lähtenyt liikkeille. Tekniikoita, joita ei toki ole unohtanut, mutta ei ole aikoihin kunnolla käyttänyt.

dsc_9079

Kuten ylläolevassa kuvassa. Aurinko oli todellisuudessa laskenut jo horisontin taakse, taivaanrannan kajastaessa hentoa valoaan. Auringon feikkaaminen salamalla ja vastavalo on aina ollut niitä juttuja joista olen pitänyt. Osa pitää linssiheijastuksia täysinä virheinä – ja niitä ne tavallaan ovatkin. Omassa kuvausfilosofiassani ne kuitenkin lisäävät kuvan ”todellisuuspohjaa”. Linssiheijastukset muistuttavat minua siitä, että kuva on todellinen, fyysisten tekijöiden summa.

dsc_9078

dsc_9085

Toimisiko nämä kuvat sitten ilman feikkiaurinkoa? Tottakai! Kuvasta tulee vain tunnelmaltaan hieman erilainen ja halusin nimenomaan tällaista loppukesän auringon fiilistä näihin kuviin. Vaikka ehkä oltiin liikkeillä hieman myöhään ja aitoa aurinkoa ei enää ollut saatavilla.

dsc_9094
Ei feikkiaurinkoa

dsc_9095

Näiden kahden eri tyylin kuvat varmasti jakavat mielipiteet. Onko toinen ”aidompi” kuin toinen? Jok´ikisestä kuvasta on olemassa kaksi totuutta. Se totuus joka oli kuvan ottajalla ja se joka on kuvan katsojalla. Ja niistä molemmat ovat oikeita.

Loppuun vielä muutama kuva siitä, kun aurinko oli jo kokonaan laskenut. Paluu alkuun. :)

dsc_9158

dsc_9171

dsc_9167

Mutta ei tässä vielä kaikki! Minnan totuus samasta kuvaushetkestä kuvineen ja mietteineen löytyy Minnan omasta blogista! Käykäähän kurkkaamassa. :)

-Mikko

Kuvauksia: Teemana vesi Vol. 2

Kuvat: Mikko Suutala & Minna Ikonen                  Malli: Jenna Simpanen

Pimenevät illat. Vaikka en haluaisi vielä myöntää kesän pian päättyvän, pimenevät illat ajavat minut enemmän kameraan kiinni myös vapaa-ajalla. Valon ja varjon leikki hämärän tullen on ollut aina mielestäni äärimmäisen kiehtovaa.

Kuva: Mikko Suutala - Malli: Jenna Simpanen
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Alkusyksy tarjoaa paljon kuvausmahdollisuuksia keskikesään verrattuna. Auringonvalon luonne muuttuu huomattavasti, kun tuo tuttu valopallomme pääsee loistamaan matalemmalta pidemmän aikaa päivän mittaan. Yön hämärä taas mahdollistaa leikin pidemmille valotusajoille, revontulille sekä tähtien kennolle tarttumisen. Rakastan kesää mutta syksyssä on täysin oma taikansa.

DSC_9005
Kuva: Minna Ikonen – Malli: Jenna Simpanen

 

Huomaan vähitellen siirtyväni pois pehmeän valon käyttämisestä. Jostain syystä juuri nyt käytän todella paljon rajumpaa valoa – joskin tämänkin kuvasarjan omissa kuvissani sitä ei varsinaisesti miellä kovaksi valoksi.

DSC_0844
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Esimerkiksi ylläolevan kuvan olisin aiemmin ottanut perusturvallisella akkusalama+läpiampuva sateenvarjo-yhdistelmällä. Tässä yhdistelmässä ei ole edelleenkään mitään vikaa, mutta siitä puuttuu yllätyksellisyys. Siitä puuttuu luonne. Siitä puuttuu asenne.

DSC_0775
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Ehkä omalta osaltaan kyseessä on myös sen asian ymmärtäminen että näyttävään lopputulokseen pääsee myös ilman koko kaluston roudaamista pientä metsäpolkua pitkin. Vai onko se kuitenkin laiskuutta? 😀

DSC_0921
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Kaikki tämän kuvasarjan kuvat toteutettiin hyvin yksinkertaisella välineistöllä. Yksi pikkusalama valojalalla tai myöhemmissä kuvissa, piilotettuna lyhtyyn. Lisäksi huomaan käyttäväni pikkusalamaa siten erilailla aikaisempaan verrattuna, että laitan nyt toistuvasti salaman zoomin joko pisimmälleen tai ainakin lähelle sitä. Pitäisi alkaa veistelemään uutta DIY-mallin snoottia, edellinen taitaa olla jo hengiltä. :)

DSC_0971
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Vaikka näissä parissa kuvassa jäikin salama välähtämättä, niihin tarttui sen verran kiva tunnelma että annan olla tällaisenaan.  Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen
Vaikka näissä parissa kuvassa jäikin salama välähtämättä, niihin tarttui sen verran kiva tunnelma että annan olla tällaisenaan.
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

DSC_0915
Kuva: Mikko Suutala – Malli: Jenna Simpanen

 

Minna kirjoitti myös kuvauksista omaan blogiinsa. Blogin löydät TÄSTÄ. :)